Eilisessä Hesarissa ollut juttu erikoisoppilaista normaalissa koulussa oli aika raju, mutta valitettavan totta. Omalla työpaikallani ei menoa ole ihan noin rajua ollut kun tekstissä kirjoitettiin, mutta kyllä meilläkin hyvin haasteellisia muksuja riittää. Tuntuu vaan tämä haastellisten lasten määrä lisääntyvän vuosi vuodelta. Päätös integroida erityisoppilaat normaaliin luokkaan on ollut todella huono. Nyt tilanteesta usein kärsiin koko luokka ja normaalin opetuksen taso heikkenee.

Kokoomuksen kannattama sairasloman ensimmäisen päivän palkattomuus on erittäin epäreilu erilaisia työntekijöitä kohtaan. Pienituloisten olisi siis jatkossa mentävä sairaanakin töihin ?? Minun mielestäni pitäisi miettiä mitä voitaisiin suomalaisilla työpaikoilla tehdä toisin, jotta niillä viihdyttäisiin ja jaksettaisiin pitempään. Sillä saataisiin oikeata kustannussäästöä.

Viikonloppuna Vihreiden puheenjohtaja Ville Niinistö otti kantaa kouluissa oppilashuollon resursseihin. Hän määritteli niille minimitasot, hyvä esitys. Eivät vanhukset ole ainoat, jotka tarvitsevat huolenpitoa. Syrjäytymisen ehkäisy on tärkeä koko hyvinvointivaltion kannalta. Mitä enemmän syrjäytyneitä nuoria sitä vähemmän ihmisiä työelämässä maksamassa veroja ja tuomassa yhteistä hyvää kaikille. Nuorista on pidettävä huolta ajoissa.

Taas sataa kuin saavista, viime yönä tuli taas omalla kotikadullani Lugnetintiellä oikein kunnolla vettä. Hiekkapohjainen tiemme on aika heikossa kunnossa ja taas tulee kaupungin puolelta lanausauto ja paikkaillaan kuoppia. Kyllä asiat pitäisi saada kuntoon. Aikaisemmassa kodissani, Saunamäentielle saatiin jalkakäyvät, sadevesiviemärit ja asvaltointi noin 3 vuotta sitten. Kyllä kaupungin pitäisi tehdä sama myös Lugnetintielle. Kaupunkihan kerää jokaiselta rakennetulta neliömetriltä itselleen korvauksen perusinfran ylläpidosta. Rahaa siis on, mutta tahtoa ei taida löytyä, vai käytetäänkö ne rahat jonnekin muualle ?

Eilisen päivän Hesarin pääkirjoituksessa pohdittiin erityistä tukea olevien lapsien integrointia tavalliseen luokkaopetukseen ja siitä miten se on aiheuttanut lukuisia ongelmia. Tämä ei ole mikään uusi uutinen meille opettajille. Päätöksen taustallahan oli mukamas tuoda kaikki lapset tasa-arvoisiksi, oikeastihan oli kyse säästöistä. Vähemmän erityisryhmiä tai erityisluokkia. Omalla työpaikallani saan jatkuvasti kuulla luokanopettajilta miten hommat eivät oikein toimi ja miten raskasta on opettaa luokkaa. Helsingin kaupunki on muuttamassa yläkoulun opetusryhmän kooksi 22 oppilasta, ainakin näin oma esimieheni on kertonut. Yläkoulun luokka 22 oppilaalla on varsin haasteellinen, siihen kun laitetaan vaikkapa kolme erityisen tuen tarvisijaan niin huh, huh. Onko tässä oikein mitään järkeä ?

Onko tässä oikein järkeä ? Olin tiistaina 25.9 Jalavapuiston koulun johtokunnan kokouksessa. Edustan siellä vanhempia. Kävimme läpi koulun resurssien käyttöä ja kuinka monta opettajaa ja avustajaa on töissä koulussa. Koulussa on oppilaita reilut kolmesataa joista nk.immo-oppilaita eli maahanmuuttajataustaisia, jotka eivät puhu suomea äidinkielenään on yli 20 oppilasta. Kaupunki antaa koululle vain yhden avustajan verran budjetissa rahaa. Espoossa koulut ovat nykyään nk. kokonaisbudjetoinnissa elikkä rehtori voi päättää resurssien jaosta koulun sisällä. Onneksi rehtori käytti resurssia niin, että oli palkannut kaksi avustajaa lisää. Kysymykseni kuuluu miksei kaupunki anna avustajiin tarpeeksi resurssia ? Nyt Jalavapuiston koulun kaksi lisäavustajaa rahoitetaan opetukseen ensisijaisesti tarkoitutetusta resurssista. Kun kysyin rehtorilta miten yleistä tämä on Espoolaisissa kouluissa, vastaus oli erittäin yleistä.

Kunnallisvaalien 2012 pääteemani on koulutus ja nuorten syrjäytymisen ehkäisy.